Viherkatot eli kasvikatot luovat monenlaisia hyötyjä ympäristöönsä. Rakentamisessa menetettävää vihreää voidaan säilyttää katoilla ja jopa lisätä hyötyjä.

Parhaimmillaan kasvikatto on kukkiva keidas, joka tuottaa paljon hyötyjä
Villiinny sinäkin viherkatoista!

Yhä useammin puhuttaessa viherkatoista käytetään termiä kasvikatto. Kasvikatoista on saatavilla monenlaista hyötyä ja huvia. Hulevesien hallintaan kuuluu osana sadeveden pidättäminen jo katoilla. Kasvikattojen avulla voidaan pienentää valuntahuippuja, koska valunta viivästyy ja kokonaissadannasta jopa kaksi kolmasosaa pidättyy veden imeytyessä viherkattoon ja haihtuessa siitä takaisin ilmaan. Kukoistavan niitty- tai ketokaton suunnittelun tueksi on julkaistu uutta ohjeistusta.

Viherkatto kestää aurinkoa, tuulta, vettä ja paahdetta. (Kuva: Heinolan Vesilintutalo, Risto Lemola)

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n monivuotinen tutkimusyhteistyö Helsingin Yliopiston Viides Ulottuvuus- tutkimusohjelman kanssa on tuottanut paljon tarvittavaa tietoa keto-/niittykaton toiminnasta ja kasvien viihtyvyydestä. Tutkimustietoihin ja saatuihin kokemuksiin perustuen olemme julkaisseet uudet suunnitteluohjeet koskien AKO Garden Ketokattoa. Nyt uutuutena on julkaistu tuotekortit sammalkatoille, maksaruohokatoille, Keto/niittykatoille ja myös ekstensiivisille niitty/ketokatoille. Myös RT-korttien hyvät ohjeistukset kannattaa huomioida rakenteita mietittäessä. Kestävästi kotimainen Niitty/Ketokatto on myös KESY-tuote.

Kormuniityn koirapuiston viherkaton kasvien istutusta

Rakennusbetoni tuotteistaa ekologista viherkattotuotetta yrityksille ja kuluttajille paikallisia kotimaisia tuotteita ja kasveja hyödyntäen.

Kiertotaloutta hyödyntämällä katoille toteutetaan paikallisiin ketokasveihin pohjautuvaa ratkaisua. Kompostimultaan ja tuotannon sivutuotteista syntyvään kasvualustaan, lumppukuidusta tehtyyn huopaan ja kierrätysruokoon nojaava viherkattoratkaisu on paikallinen, uniikki ja ketokasvillisuudelle optimoitu kasvuympäristö. Viherkatoilta alas valuvat ravinnejäämät myös minimoituvat tällä ratkaisulla tutkimuksen mukaan.

Katoille sopivatkin yleensä kuivan ja paahteisen paikan ketokasvit.

Varjoisille katoille valitaan puolivarjoisan tai varjoisan paikan lajeja, jotka kestävät myös kuivuutta. Ketokasvien kukinta ja ulkoasu vaihtelevat kasvilajista riippuen. Ketokatoilla voi esiintyä myös maksaruohoja. Kasvivalinnoissa pyritään kasvillisuuteen, jota ei tarvitse niittää ja on mahdollisimman helppohoitoinen.

Kasvikatot ovat hyödyksi monella tapaa

Valumavesien määrän pienenemisen lisäksi vihertävä ympäristö koetaan miellyttävänä sekä esteettisesti että äänimaailmaltaan. Viherkatot on todettu hyvin äänisaastetta absorboivaksi pinnaksi, joten koettu melusaaste vähenee viherkattoja sisältävissä kortteleissa. Oikein toteutettu rakenne lisää varsinaisen vesikattorakenteen elinikää suojaamalla kattoa säteilyltä ja tasaamalla vesikattokerrosten lämpötiloja. Kasvillisuuskatto sitoo hyvin pölyjä, joita sade huuhtelee alas paljailta katoilta.

Ei pidä myöskään unohtaa monimuotoisuuden merkitystä eliöstömme kannalta. Omalla toiminnallamme voimme luoda uusia ekologisia lokeroita sekä harvinaistuville kasveille että eliöstölle.

Heinolan Vesilintutalo 01.09.2021, kuva: Risto Lemola

Järviruokoa kunnostusniitoista kasvikatoille

Hannele Laitinen ja Risto Lemola Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n viherkattotiimistä kirjoittivat Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön blogissa, että Vesijärvestä niitetään vesikasveja järvimaiseman kohentamiseksi sekä myös virkistyskäyttömahdollisuuksien kuten veneilyn ja uimisen parantamiseksi. Niittopaikat valitaan huolellisesti. Vesi- ja rantakasvien vyöhyke rannan ja ulapan välissä vähentää eroosiota sekä toimii ravinteita sitovana suodattimena. Niittoja toteutetaan niin kesällä kuin talvella. Niitosta syntyvää materiaalia pyritään hyötykäyttämään tai kompostoimaan. Useimmin suuri kertyvä massa on lähinnä riesa.

Järviruo´n korsi on rakenteeltaan ontto, sileä ja monisolmuinen. Se toimii kasvikattorakenteessa oivallisena salaojituskerroksena lisäten ventilaatiota sekä vesitilavuutta korvaten samalla yleisimmin käytettyjä muovikennorakenteita. Hitaasti hajoavana luonnontuotteena se lisää kasvualustaan myös pitkäaikaisravinteikkuutta. Riippuen kasvikaton suunnitellusta rakenteesta järviruo´on kerrospaksuus on 5‒10 cm luokkaa.

Kierrätykseen perustuvaa kasvikattoratkaisua on tutkittu ja kehitetty yhdessä Helsingin yliopiston kanssa kohta vuosikymmenen ja ratkaisumallia sekä käytettäviä kasvivalintoja kehitetty tutkimuksen pohjalta. Kierrätyskuiduista kudottu altakastelumatto ja päälle levitettävä järviruokokerros luovat kasvikatolle hyvän vesitalouden. Tehtaan sivuvirroista keto-/niittykasveille optimoitu kasvualusta sisältää monia kierrätysmateriaaleja aina yhdyskuntakompostista lähtien. Kotimaiset osin harvinaistuvatkin ketojen kukat saavat kasvikatoilla uusia selvitymislokeroita muuttuvassa rakentamisen ahdistamassa ympäristössä.

Järviruokoa apuna käyttäen olemme luoneet uuden kierrätyspohjaisen muovittoman kasvikattotuotteen, jonka avulla kierrätämme yhteisöissämme tuottamiamme materiaaleja, pienennämme tiiviisti rakennettavien alueiden hulevesiongelmia, luomme luonnon kasveille ja hyönteisille rauhallisia keitaita tarjoamalla elintilaa, lisäämme estetiikkaa rakennettuun ympäristöön ja rakennamme lisäarvoa tuottavaa kotimaisuuteen pohjautuvaa liiketoimintaa. Näin järviruoko kierrätysmateriaalina on mukana kokonaan uutta liiketoimintaa avaavassa tutkimus -ja kehitystyössä. Kierrätetty ruoko tuottaakin siis iloa ja hyötyä kasvikatoilla.
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy

Kampusluonto, Tampere